Taustakuva on ko. talon kattolaudoituksesta.

Sivujen materiaalin luvaton käyttö ja kopioiminen kielletty.

Jätevesijärjestelmä

Jätevesijärjestelmä

Myyntiesite lupaa imeytyskentän, esite on kauppakirjan liite. Kauppakirjassa myyjä vakuuttaa rakennusten ja varustuksen olevan myyntiesitteen mukainen.

Kohteella ei ole imeytyskenttää koskaan ollutkaan. Kohteella on maasuodatin, joka oli jo vuosia ennen kauppaa ollut  julkisten lautakuntamääräysten alainen ja todettu ympäristöä pilaavaksi ja terveyshaittaa tuottavaksi. Lautakuntapäätöksen myyjä luvan hakijana oli varmuudella kirjallisesti saanut, jossa oli hänelle määrätty tietyt velvollisuudet toimia estääkseen mm.ympäristö- ja terveyshaitan.
Rakennustarkastaja oli ollut ko. lautakuntapäätöstä tekemässä ja ollut kohteella maasuodatinta tarkastamassa ja toteamassa sen toimimattomuutta, aikana jolloin taloon oli muutettu ilman lupaa.
 Myyjä oli otattanut määräyksistä poiketen vain yhden jätevesinäytteen vuosia ennen kauppaa (2002) ja tiennyt järjestelmän toimimattomaksi. Toista jätevesinäytettä, joka piti otattaa kaupantekovuonna
 (2005) myyjä ei ottanut ja salasi sen (kertoen siitä vasta oikeudentodistelussaan.)

 Järjestelmä on rakennettu ilman suunnitelmia, virheellisistä materiaaleista, eikä viranomainen ole voinut valvoa normaalitavan mukaisesti rakentamista. Myyjä/rakennushankkeeseen ryhtynyt ei tässäkään tapauksessa pyytänyt viranomaista paikalle rakennusvaiheessa.

Rakennusluvan hakijaa / myyjää pyydettiin tekemään selvitys, miksi hän ei noudattanut lupapäätöstä ja kertomaan järjestelmän rakenteesta ja koosta. Selvitykset jäivät edelleen antamatta.
Myyjä kertoo oikeudentodistelussaan olleensa tietoinen lautakuntapäätöksestä ja lukeneensa kaikki hänelle tulleet asiakirjat, olevansa siis tietoinen myös siitä että kohteella ei ole imeytyskenttää, jota kuitenkin kauppasi.

 Myyjä oli kuitenkin (välittäjän mukaan) jo toimeksiannossa kertonut välittäjälle, että " imeytyskenttää" oli korjattu. Korjaamistietoa ei kerrottu, eikä asiaa ollut kirjattu mihinkään. Välittäjäkin väitti näin vasta vuosia kaupan jälkeen 30.6.2008. Kuntotarkastuksen haastattelulomakkeessa korjaamisesta ei kerrota mitään, sen sijaan paperilla on myyjän kirjaus"ei korjauksia" ja tämän kirjauksen välittäjäkin on nähnyt. Puuttumatta asiaan. 
Välittäjä kertoo, että hänellä ei ole ollut mitään syytä epäillä "imeytyskenttään" liittyviä korjaustarpeita ja todistelussaan ihmettelee, "olisiko se korjaamistieto pitänyt siihen laittaa?".

Myyjä kertoi vasta oikeuden todistelussaan soittaneensa ympäristötarkastajalle ennen kauppaa  ja pyytäneensä hyväksyntää jv-järjestelmälle, mutta ei hyväksyntää saanut. Viranomainen ei soitosta kertonut  ko;ssa. Tietoa "soitosta" ei ole kirjattu mihinkään. Em. peruteella myyjä ja välittäjä ovat varmuudella tienneet toimimattomuuden. Ja jos soitto olisikin tapahtunut, myyjän olisi siis myös täytynyt olla tietoinen toimimattomuudesta.




Ote tuomiosta: " Myyjällä ei ole ollut syytä epäillä maasuodattamon toimimattomuutta. Koska ostajat eivät ole ryhtyneet kunnostamaan suodattamoa, mistä voidaan päätellä ettei suodattamossa ole vikaa" "Viemäröinnin suunnitelmien puuttuminen ei ole sellainen virhe, josta olisi näytetty olevan haittaa, koska suunnitelmat on myöhemmin tehty."
(sitä ei mainita että ennen tuomion tekoa välitysliikkeen teettämät rakenne ja lvi suunnitelmat on poistettu, ne ovat virheelliset,eivätkä vastaa kohteen rakenteita,niitä ei ole viranomainen hyväksynyt. Miten voidaan vedota suunnitelmiin joita ei ole. Onko tuomion kirjaus tehty etukäteen?)

Kuntotarkastaja ei "havainnut" virheitä, eikä edes sitä, että kyse oli eri järjestelmästä. Kuntotarkastaja kertoi todistelussaan ettei "järjestelmiä voi erottaa toisistaan kun ei näe maan alle" ja ettei muista mitä järjestelmän kaivoista näki. Hän ei ole esittänyt kuvia kaivon sisälle, josta virheet olisivat näkyneet ammattilaiselle, vaikka ohjeensa mukaan virheet pitää kuvata. Virhettä hän ei kirjannut vaikka saman koulutuksen omaava näki virheet heti ja on kirjannut em. seikan tarkastajan huolimattomuudeksi

Kuntotarkastaja kertoo KO:ssa, että hän tietää maasuodattamon ja imeytyskentän eron!

Välittäjä ei ilmaissut julkisia lautakuntapäätöksiä, eikä puuttuvaa viranomaishyväksyntää.
Viranomainen ei kertonut ennen kauppaa lautakuntamääräyksistä,  joiden valvonta oli laiminlyöty myös viranomaisen toimesta.
Rakennustarkastaja ja ympäristöviranomainen olivat olleet tekemässä lautakuntapäätöstä ja käyneet  kohteella terveyshaittaa ja ympäristön pilaamista aiheuttavaa järjestelmää katsomassa. Rakennustarkastaja on väittänyt käyneensä noin kuukausi ennen kuntotarkastajaa kiinteistöllä. Rakennustarkastaja kertoo, että "eittei kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin ja vaikka olisikin ei virheitä olisi voinut havaita. Jätevesijärjestelmä on erillinen prosessi, eikä  kiinteistöllä ei saa käyttää vettä jos järjestelmä ei toimi ja että toimimattomuuden pitäisi vaikuttaa katselmuksilla hylkäämiseen." Jätevesiasiasta hän ei kirjannut kuitenkaan mitään.

Kuvassa jakokaivo, jossa on ollut ammattilaisten, niin rakennustarkastajan kuin kuntotarkastajankin nähtävissä, epätiiviit putket ja virheet. Kuntotarkastaja on kaivoon katsonut, mitään virhettä ei ole kuitenkaan kirjattu, kuvia ei ole esittänyt, eikä liittänyt  tarkastusraporttiin. Koko järjestelmä on kirjattu imeytyskentäksi vaikka olikin kyse virheellisistä materiaaleista ilman suunnitelmia ja valvontaa tehdystä toimimattomasta maasuodattamosta.

Kuntotarkastusyhtiön asiantuntija, jolla sama koulutus kuin kuntotarkastajalla (rkm) on käynnillään todennut jätevesijärjestelmän maasuodattamoksi ja kirjaa että hän on voinut havaita virheet kaivojen kansia avaamalla ja jatkaa:
kuntotarkastaja ei ole todennut jätevesijärjestelmässä puutteita tai virheitä, jakokaivossa ei ole umpipohjaa, kokoomapputkien päät kokoojakaivossa osoittavat ylöspäin (virheellinen kaato), kokoojakaivoon tulee putki kaivon sivusta, kokoojakaivossa on jätevesien lietevettä ja järjestelmä on todettu jo ennen kauppa viranomaisten toimesta toimimattomaksi ja että korjauskustannukset ovat  noin 8.708 euroa.

Herää kysymys, miksi kuntotarkastaja  ei  ole havainnut mitään virhettä, vaikka kaivon kannet olivat auki ja kuntotarkastaja  tunnustaa niihin katsoneensakin?
"Silmämäärin tehdyssä tarkastuksessa" ei kirjata edes silmämäärin nähtäviä virheitä.

Huomattavaa on, että rakennustarkastaja kävi kohteella noin kuukautta ennen kuntotarkastajaa, tekemässä lopputarkastuksen  asuntokauppaa varten. Miten on mahdollista käydä kohteella, tietoisena lautakuntapäätöksista, jättäen koko vakavan puutteen ja haitan kokonaan  kirjaamatta ja ilmaisematta virheitä, jättää terveyshaittaa tuottavan järjestelmän määräyksistä huolimatta sinälleen. Luulisi viranomaisen vieneen laiminlyönnin lautakuntaan uudestaan, näinkään hän ei tehnyt.

Ostajalle siirtyi  kaikesta huolimatta salaa kaupassa järjestelmä, josta ei sovittu, jonka käyttämisellä ostaja syyllistyy ympäristön pilaamiseen ja terveyshaitan tuottamisen.

Toijalan vastaavan rakennustarkastajan mukaan kiinteistöllä ei saa käyttää vettä kun jätevesijärjestelmä ei toimi. Viranomainen kertoo oikeudessa, että jätevesijärjestelmä on yhtäkkiä "erillinen prosessi", sitä että on itse ollut lautakuntapäätöstä tekemässä hän ei kerro.

Ostaja soitti rakennustarkastajalle ennen kauppaa ja kysyi, täyttääkö imeytyskenttä tulevat 2014 määräykset, kuten myyjä lupaa?
Viranomainen ei kertonut, että ei tiedä asiasta kun on "erillinen prosessi" eikä että järjestelmä on vuosia jo pilannut maaperää ja aiheuttanut terveyshaittaa ja että on itse osallistunut ns. erilliseen prosessiin.
KO:ssa rakennustarkastaja ei kerro ostajan soitosta ennen kauppaa.
Viranomainen ei soitossa  myöskään ohjannut ostajaa soittamaan kenellekkään muulle, vaikka tiesi ostajan tekevän ostopäätöstä ja haluavan tietää onko kaikki kunnossa vai ei. Hän mainitsi ainoastaan,  että voi olla että tarvitaan fosforikaivo uusien tulevien  määräysten mukaan. Rakennustarkastaja ei korjannut ostajan väärää käsitystä, ostajan puhuessa aivan toisesta järjestelmästä, vaikka viranomainen oli tiennyt että kohteella ei ole edes imeytyskenttää.
.
 Kauppakirjaan laitettiin  kaupantekotilanteessa ostajan tuoman viestin perusteella tästä myyjälle velvoite, korvata mahdollisen lisäkaivon hinta ostajalle mikäli 2014 jv-määräykset niin vaativat. Kauppakirjassa ei mainittu ennen ostajan tuomaa viestiä yhtään mitään "imeytyskentästä"

Myyjä kertoi  (vuosia kaupan jälkeen) Ko:ssa: "ei ollut varmaa toimiiko imeytyskenttä, siksi laitettiin kauppakirjaan velvoite korjata" Myyntiesitteessä, kuntotarkastuksessa, haastattelulomakkeessa tai ylipäätään missään kaupan asiakirjoissa ei ole kirjattu että järjestelmää pitäisi korjata.
Väite on täysin keksitty jälkikäteen.

KO;n tuomiosta ote;" myyjällä ei ole ollut syytä epäillä maasuodattamon toimimattomuutta. Myyjä ei ole toiminut virheellisesti eikä hänellä ole ollut tietoa maasuodattamon toiminnasta. On selvää, että ostajat ovat olleet tietoisia jätevesijärjestelmän ( huom ei sanota mikä järjestelmä ) mahdollisista puutteista. Kauppakirjassa ollut ehto osoittaa, että ostajille on kerrottu maasuodattamon mahdollisesta toimimattomuudesta" ... "viemäröinnin puuttuminen ei ole sellainen virhe, josta olisi näytetty aiheutuneen haittaa, koska suunnitelmat on myöhemmin tehty. Jätevesiviemäröinnissä ja maasuodattamossa ei siten ole sellaista virhettä, joka oikeuttaisi hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen"

Tuomiossa viitataan Opkk-välitysliikkeen 2008 ja 2009 teettämiin kaksiin erilaisiin LVI- suunnitelmiin, joita ei siis rakentamisen aikaan ollut olemassakaan ja jotka poistettiin jo ennen tuomion antamista rakennusvirastosta koska ne eivät vastanneet rakenteita kiinteistöllä. (olivat tehty todellisuutta paremmiksi, kts. välitysliikkeen toiminta)


  Kuka on voinut ostajalle kertoa maasuodattamon  (kauppa tehtiin imeytyskentästä!) toimimattomuuden. Viranoaminen ei ole toimimattomuutta kertonut eikä siitä mitään kirjannut v.2007 lausumassakaan,  myyjä, kuntotarkastaja tai  välittäjäkään eivät  väittämänsä mukaan tienneet järjestelmän toimimattomuudesta eikä kuntotarkastaja kertomansa mukaan havainnut mitään, eikä ole kirjannutkaan toimimattomuutta?
Tuomion mukaan vain ostajat ovat tienneet maasuodattamon virheet.

Kaupassa sovittiin  kuitenkin "imeytyskenttä"?!  Ostajat eivät edes tienneet, että he "saivat" "maasuodattamon", silti täysin toisen järjestelmän virheet päätöksen mukaan tiedettiin. (Imeytyskentästä ei voi edes ottaa jätevesinäytettä)



©kiinteistökauppa.blogspot.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä olet?